Ignitiksen toukokuun 2026 maakaasumarkkinakatsaus kuvaa markkinatilannetta, jossa akuuttia kaasupulaa ei ole nähtävissä. Hintaa ja saatavuutta heiluttavat silti yhä samat tekijät: geopoliittinen epävarmuus, LNG globaali kysyntä ja Euroopan varastojen hidas täyttyminen.

Lähi-idän sota lisää epävarmuutta maakaasumarkkinoilla

Maakaasun hinta nousi toukokuussa hieman, kun Lähi-idän sota lisäsi epävarmuutta maailman energiamarkkinoilla. ICE TTF:n kesäkuun 2026 futuurin keskihinta oli 47,23 €/MWh. Se oli 5 prosenttia korkeampi kuin toukokuun hinta, 44,97 €/MWh.

Taustalla on ennen kaikkea Lähi-idän tilanne. Yhdysvaltojen, Israelin ja Iranin välinen sota jatkui toukokuussa, ja Hormuzin salmi pysyi suljettuna jo kolmatta kuukautta, mikä vaikutti hintoihin. Reitin merkitys on suuri: Hormuzin salmen kautta kulkee noin viidesosa maailman raakaöljystä sekä merkittävä osa nesteytetystä maakaasusta. Lisäksi reitti on tärkeä lannoitteiden ja harvinaisten metallien kuljetuksille.

Maalis- ja huhtikuussa Hormuzin salmen sulkeminen ja Qatarin LNG-viennin rajoitukset vähensivät markkinoilta arviolta noin 18 miljardia kuutiometriä maakaasua. Suorin vaikutus kohdistui Aasiaan, sillä Aasian maat ostavat vuosittain 90 prosenttia kaikesta Lähi-idässä nesteytetystä kaasusta. Eurooppa ostaa alueelta vähemmän LNG:tä, noin 4 prosenttia koko kaasuntuonnistaan, mutta korkeampi hinta ja globaalin tarjonnan kiristyminen näkyvät myös Euroopassa.

Euroopan kaasumarkkina on toistaiseksi pysynyt vakaana

Euroopan markkinahinnat ovat kuitenkin kaukana vuoden 2022 Venäjän hyökkäyksen aiheuttaman kaasukriisin hintatasosta. Kasvanut nesteytyskapasiteetti Yhdysvalloissa, Kanadassa ja muualla maailmassa on korvannut vähentyneitä Qatarin LNG-määriä. Lisäksi kysyntä on joustanut säätilan avustamana etenkin Euroopassa, mikä on näkynyt myös Suomen ja Baltian maiden kulutuksessa.

Kaasuvarastojen hidas täyttyminen pitää markkinat varuillaan

Vaikka markkina on toistaiseksi toiminut hyvin, varastojen täyttö etenee selvästi hitaammin kuin EU tavoittelee. Tilanne voi kuitenkin kiristyä kesän aikana. Kevään aikana nähty markkinan joustavuus joutuu koetukselle, jos Iranin sota ei ratkea pian. Samalla Euroopan pitäisi kasvattaa kaasuvarastojensa täyttöastetta nykyistä nopeammin, kun Aasian maat varautuvat helleaaltoihin ja ostavat jo aktiivisemmin joustavia LNG-eriä maailmanmarkkinoilta.

Euroopan maanalaiset kaasuvarastot olivat 24. toukokuuta 38,21 prosentin täyttöasteessa. Se on 8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Täyttötahti on hidas suhteessa EU:n 80–90 prosentin tavoitteeseen seuraavaa talvikautta varten. Latvian kaasuvarastossa oli toukokuun lopussa 8 TWh kaasua, mikä vastasi 32,8 prosentin täyttöastetta.

Varastojen täyttämistä hidastaa myös hintaero. Toimittajilla ei ole vahvaa kannustinta täyttää varastoja, koska kesän ja talven hintojen ero on negatiivinen. Varastojen täyttäminen ei houkuttele, kun kysyntään liittyy epävarmuutta, futuurihinnat ovat laskusuunnassa ja LNG:n spot-markkina tarjoaa joustavasti saatavuutta. Osa maista on jo reagoinut poliittisesti. Esimerkiksi Italia aikoo korvata kausittaisen hintaeron paikallisille kaasuntoimittajille, jotka täyttävät maan varastoja.

TTF-hinta ohjaa myös Suomen kaasumarkkinaa

Toukokuussa loppuvuoden TTF-futuurit pysyivät 44–46 €/MWh:n tasolla. Hinta vaihteli voimakkaasti, ja sen suuntaan vaikuttivat erityisesti Iranin sotaan liittyvät geopoliittiset uutiset. Alueellamme EEX-pörssin kaasun hinnat vaihtelivat toukokuussa 46–52 €/MWh:n välillä ja seurasivat vahvasti Alankomaiden TTF-indeksiä. Lisäksi kaasun heikko kysyntä piti Suomen ja Baltian hinnat lähellä TTF-tasoa.

Inkoon LNG-terminaali tukee Suomen kaasumarkkinan kilpailukykyä

Suomen näkökulmasta myönteinen kehitys liittyy Inkoon LNG-terminaaliin. Gasgridin omistaman terminaalin operaattori ehdottaa, että vuodesta 2027 alkaen kaasun uudelleenkaasutustariffi laskisi 2,46 eurosta 1,96 euroon/MWh. Muutos voisi pienentää kaasun maahantuontikustannuksia, mutta vaikutukset näkyisivät vasta vuoden 2027 toimituksissa.

Tariffimuutos vahvistaisi Suomen kilpailukykyä erityisesti silloin, kun kansainvälinen hintataso pysyy korkeana.

Mitä Suomen kaasumarkkinoilla voidaan tehdä?

Tariffin lasku olisi askel kohti kilpailukykyisempää ja ennakoitavampaa kaasujärjestelmää. Pienenä markkinana Suomi ei voi merkittävästi vaikuttaa maailmanmarkkinoiden kehitykseen. Siksi huomio kannattaa suunnata tekijöihin, joihin voidaan vaikuttaa kotimarkkinassa. Näitä ovat esimerkiksi maahantuonnin ja siirron ennakoitavuus, kustannustaso sekä järjestelmän käytön selkeys. Näiden kehittäminen hyödyttäisi sekä nykyisiä että tulevia kaasujärjestelmän käyttäjiä ja kuluttajia.

Ignitis energia-alan kumppanina

Ignitis toimii Suomessa, Baltiassa ja Puolassa tarjoten asiakkailleen sähköä, kaasua ja muita energiapalveluita. Olemme Nasdaq-listattu Baltian suurin uusiutuvan sähkön tuottaja, ja meillä on alueen laajin liikenteen latausverkosto. Vuodesta 2014 lähtien olemme tuoneet markkinoille yli 100 TWh LNG:tä asiakkaidemme käyttöön.

Lähde:
https://ignitis.lt/verslui/naujienos/2026-geguzes-gamtiniu-duju-rinkos-apzvalga