Maakaasun hinta nousi elokuussa, kun LNG-markkina kiristyi, Euroopan kaasuvarastot täyttyivät hitaasti ja geopoliittinen epävarmuus lisäsi hintapainetta. Suomalaisille yrityksille tärkein kysymys on nyt käytännöllinen: vastaako nykyinen kaasusopimus tulevan talvikauden kulutusta ja kustannustavoitteita?
Mikä muuttui elokuussa?
Ignitiksen elokuun 2026 markkinakatsauksen mukaan TTF:n syyskuun 2026 toimitustuotteen hinta oli noin 61,36 €/MWh. Se oli 15 % korkeampi kuin elokuun kaasun hinta.
Hinta nousi myös kuukauden aikana selvästi. Ignitiksen katsauksen mukaan TTF-futuurien hinta oli ICE-pörssissä 24.8.2026 tasolla 68,32 €/MWh. Se oli 23 % enemmän kuin kuukauden alussa.
Yrityksen näkökulmasta luvut kertovat ennen kaikkea siitä, että kaasun hankintaa ei kannata jättää viime hetkeen. Kun markkina liikkuu nopeasti, sopimusmallilla ja ajoituksella on yhä suurempi merkitys.
Lue edellinen markkinakatsaus.
Miksi kaasun hinta nousi?
Elokuun hinnannousuun vaikutti kolme asiaa: LNG-markkinan kiristyminen, Euroopan kaasuvarastojen hidas täyttyminen ja geopoliittinen epävarmuus.
LNG on globaali markkina. Eurooppa kilpailee samoista toimituksista Aasian kanssa, ja jos LNG-lasteja ohjautuu enemmän Aasiaan, kilpailu Euroopan saatavilla olevista toimituksista kasvaa.
Myös Lähi-idän tilanne lisäsi markkinan epävarmuutta. Hormuzinsalmi on tärkeä reitti sekä öljyn että nesteytetyn maakaasun eli LNG:n kuljetuksille. Häiriöt alueella voivat näkyä hinnoissa, vaikka Suomi ei olisi suoraan riippuvainen Lähi-idän kaasutoimituksista.
Kaasuvarastot ovat talven tärkeä mittari
Euroopan kaasuvarastojen täyttöaste vaikuttaa siihen, kuinka luottavaisesti markkina katsoo tulevaan talveen. Kun varastot täyttyvät hitaasti, hintaan voi tulla lisää riskilisää.
Ignitiksen katsauksen mukaan EU:n maanalaiset kaasuvarastot olivat elokuun lopussa noin 64 % täynnä. Se oli selvästi vähemmän kuin samaan aikaan vuotta aiemmin.
Gas Infrastructure Europen AGSI-palvelu seuraa Euroopan kaasuvarastojen täyttöastetta päivittäin. EU:n vuosien 2025–2027 varastointisäännöissä 90 %:n täyttötavoitteen määräaikaa on joustavoitettu ajalle 1.10.–1.12.
Miksi tämä koskee myös Suomea?
Suomessa ei ole omia kaasuvarantoja tai maanalaisia kaasuvarastoja. Siksi Suomen kaasumarkkina on vahvasti yhteydessä tuontiin, LNG-toimituksiin ja Baltian alueen kaasujärjestelmään.
Kaasua tulee Suomeen Balticconnectorin sekä Inkoon ja Haminan LNG-terminaalien kautta. Balticconnector yhdistää Suomen Viron kaasumarkkinaan ja sitä kautta laajempaan Baltian kaasujärjestelmään.
Gasgridin mukaan Suomen kaasunsiirtoverkko on noin 1 250 kilometriä pitkä. Verkossa siirretään pääosin metaania, ja maakaasun lisäksi verkkoon voidaan syöttää myös biokaasua.
Yritykselle tärkein kysymys on sopimus
Suomalaisille yrityksille kaasumarkkinan epävarmuus tarkoittaa ennen kaikkea kustannusriskiä. Vaikutus voi näkyä erityisesti yrityksissä, joissa kaasua käytetään tuotannossa, lämmityksessä, prosessienergiana tai kuljetuksissa.
Siksi kaasusopimus kannattaa tarkistaa ennen seuraavaa sopimuskautta. On hyvä arvioida, sopiiko yritykselle paremmin kiinteähintainen sopimus, markkinahintaan sidottu sopimus vai näiden yhdistelmä.
Yrityksen kannattaa arvioida ainakin nämä asiat:
- vastaako nykyinen kaasusopimus tulevaa kulutusta
- kuinka paljon kaasun hintavaihtelu vaikuttaa kustannuksiin
- tarvitaanko sopimukseen enemmän ennakoitavuutta
- voisiko biometaani tukea päästövähennystavoitteita
- onko energian alkuperä todennettavissa luotettavasti
Biometaani voi tuoda vaihtoehtoja maakaasun rinnalle
Biometaani on uusiutuva kaasu, jota voidaan käyttää monissa samoissa kohteissa kuin maakaasua. Yritykselle se voi olla vaihtoehto silloin, kun tavoitteena on vähentää fossiilisen kaasun käyttöä ja pienentää päästöjä.
Suomessa biokaasun tuotantoa halutaan kasvattaa. Biokaasu2030-tavoitteen mukaan Suomessa pyritään tuottamaan 4 TWh kotimaista biokaasua vuonna 2030.
Myös Euroopassa biometaanimarkkina kasvaa. European Biogas Associationin mukaan Euroopan biometaanin tuotantokapasiteetti oli vuoden 2026 toisella neljänneksellä 8,2 miljardia kuutiometriä vuodessa. Se oli 17 % enemmän kuin vuotta aiemmin.
Mitä loppuvuonna kannattaa seurata?
Loppuvuoden kaasumarkkina riippuu erityisesti kolmesta asiasta: LNG-toimitusten suunnasta, Euroopan kaasuvarastojen täyttymisestä ja geopoliittisen tilanteen kehittymisestä.
Jos toimitusriskit jatkuvat ja varastot jäävät tavallista alemmalle tasolle, kaasun hintavaihtelu voi jatkua. Jos LNG-toimitukset normalisoituvat ja markkina rauhoittuu, hintapaine voi vähentyä.
Yrityksen ei tarvitse ennustaa markkinaa täydellisesti. Tärkeämpää on tunnistaa oma kulutus, sopimusmalli ja riskinsietokyky ajoissa.
Tarkista kaasusopimus ennen talvikautta
Muuttuvassa markkinassa hyvin ajoitettu kaasusopimus voi auttaa hallitsemaan kustannuksia ja parantamaan ennakoitavuutta.
Ignitis auttaa yrityksiä vertailemaan kaasun hankinnan vaihtoehtoja, biometaania ja sopimusmalleja.
Pyydä tarjous yrityksesi kaasuratkaisusta
Lähteet
